Menipäs jo toisetki EM-kisat vieheen hukkumiseen.

   Lähettiin keskiviikkona ajeleen Ruåtsiin, Husbyyn, se on siellä Tukholmasta etelään. Haaparannan kautta yhellä yöpymisellä ja oltiin perillä. Perjantai oli ihan vapaata, ettei koiran tarvitse lauantaina pilata suoritustaan aikaerorasituksella :D Lähinnä kiertelin Keetan kanssa siis niitä kojuja mistä saa kaiken mitä voi vaan toivoa, maailman hienoimpia pantoja! Harmi vaan ettei varallisuus antanut ostaa yhtään, 180 euroa on ehkä vähän liikaa pannasta...

   Lauantaina whippetit aloittivat kisan ykkösradalla aamulla yhdeksältä. Keeta oli lähdössä 21 parinaan ranskalainen narttu. Ihmettelin että miks se rouva pitää sitä koiraa niin kaukana meistä, ei voinu tulla ees teltaan varjoon ennen lähtöä ku oltiin siellä, vaan seisotti sitä koiraa auringossa (lämmintä päälle +35). Sitten ku oltiin lähettämässä niitä koiria matkaan niin tää ranskalainen hyökkää Keetan kimppuun. Ja samaa toistu radallakin, ei se kuitenkaan Keetaaa pahemmin haitannu, se oli nopeemi ja teki paremmat kurvit. Itseasiassa en oo nähny Keetan monestikkaan juoksevan niin hyvin. Rata oli kuin tehty sille, se oli aika lyhyt (600m) ja siinä oli paljon teräviä mutkia sekä muutama kunnon suora joissa pääsi esittelemään kaunista juoksutyyliä. voi siis arvata että harmitti, kun toiseksviimesessä mutkassa ranskalainen lähti oikomaan, viehe vedettiin sen mukaan tosi kauas Keetasta, ja molemmat nartut jäi harhailemaan sinne  viimesen mutkan päähän. Kutsuin Keetaa ja se tuli luokse, jostain syystä se lähettäjä hyppi sitten siellä maalissa sen vieheen kanssa ja mä osotin sitä ja koira lähti. Viehe sai tappoloikan, hain koiran pois.

   Jäähyttelin koiraa ja aattelin, et kai se nyt sen 150 pistettä saa, vaikka rata jäikin vähän kesken, et päästään juoksemaan finaali. Eläinlääkärin tarkastus meni läpi ja Marja-Leenalla oli leirissä tulokset. Keeta sai 243 pistettä! Parhaat Suomen nartuista! Sitte alko vähän harmittaa, että jäi se rata kesken, 20 pistettä enemmän nii se ois ollu johossa...

   Finaalirata oli aivan erilainen ku alkuerien. Se oli pitkä, huhujen mukaan 960m. Ja sen juoksemiseen meni keskimäärin 60 s. Tällä kertaa parina oli Italialainen vaalea koira (Sama omistaja, ku sillä koiralla mitä vastaan Keeta viime vuonna juoksi Sveitsissä, ja oli sitte sairaslomalla 2 viikkoa. Arvatkaa pelottiko?). Keeta teki taas loisto lähdön, muutama sekunti ja se oli jo 10 m edellä. Osa radasta oli piilossa, joten mitä siellä tapahtui, on arvoitus. Kuitenkin Keeta tuli paljon jäljessä pois mutkan takaa, oikoiko italialainen vai menikö Keetan kurvi pitkäksi, ei siellä ollu edes tuomareita. Ilmeisesti se kuitenkin oli Keetan hukka, sillä vaikka alku meni hienosti ja loppu vielä paremmin, pisteitä tuli vain 248. Lopullinen sijoitus 28.

   Mut oli ihan tosi hauska viikonloppu! Ja noi ulkomaan kisat on vielä jännempi ku vaikka koira juoksis tosi hyvin/huonosti nii pisteitä ei voi arvata mitenkään! Onko se sitte hyvä juttu vai ei... Nyt suunnittelen jo kisamatkaa viroon, täytyy tarkistaa, että meneekö kaikki ulkomaitten kisat pieleen vai rajoittuuko se vaan näihin EMM-kisoihin. Oli miten oli; Ens vuonna juostaan EM-kisat tsekeissä ja sinne on päästävä!

   Laitan kuvia matkalta pian tänne, nyt kun meilläkin on kunnon kamera niin saattaa olla jopa muutama onnistunut. Täytyy vaan eka selvittää miten ne kuvat saa sieltä ulos...